Mallista

Tällä sivulla kuvataan, miten Liiga Projectionsin piste-ennusteet lasketaan, miten ne päivittyvät kauden aikana ja kuinka tarkkoja ne ovat olleet, kun mallilla on ennustettu menneitä kausia.

Mitä ennustetaan

Liiga Projections ennustaa Liigan kenttäpelaajien pisteet kauden 2026–27 runkosarjassa, jossa on 64 ottelua. Maalivahtien tilastoja ei ennusteta.

Kauden aikana pelaajan pääluku on ennuste hänen pistemäärästään koko runkosarjassa: tähän mennessä tehdyt pisteet ja ennuste jäljellä olevista otteluista. Ennuste olettaa, että pelaaja pelaa kaikki ottelut, joihin hän on käytettävissä. Tiedossa olevat poissaolot on vähennetty, mutta uusia loukkaantumisia tai muita poissaoloja ei ennakoida. Pisteet jaetaan lisäksi maaleihin ja syöttöihin, ja ennusteen yhteydessä näytetään ennustealue.

Perusajatus: pistetahti ja peliaika

Pelaajan pistemäärä riippuu kahdesta asiasta: kuinka paljon pisteitä hän tekee jäällä ollessaan ja kuinka paljon hän pelaa. Malli arvioi nämä erikseen.

• Pistetahti eli pisteet 60 peliminuuttia kohden (P/60) arvioidaan pelaajan aiempien kausien tilastoista.
• Peliaika eli jääaika ottelua kohden johdetaan pelaajan roolista joukkueessa.

Ennuste saadaan kertomalla pistetahti peliajalla ja otteluiden määrällä. Lisäksi ennusteisiin tehdään kaksi aiemmista kausista mitattua korjausta: Liigan pistetason nousu ja lisä nuorille pelaajille, joilla on NHL-varaus tai kokemusta alle 20-vuotiaiden MM-kisoista.

Kauden alun ennusteessa peliaika perustuu joukkueiden kokoonpanoarvioihin. Jokaisella roolilla on oletusjääaika:

Rotaatiopelaajan jääaika on keskiarvo kaikista joukkueen otteluista, koska hän ei pelaa jokaisessa ottelussa. Kolmen puolustusparin ulkopuolelle jäävä puolustaja lasketaan rotaatioon.

Kokoonpanoarviot tehdään käsin julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella, ja niiden osuvuus vaikuttaa ennusteen tarkkuuteen selvästi. Menneitä kausia ennustettaessa keskimääräinen virhe oli noin 7 pistettä pelaajaa kohden, kun peliajan arviona käytettiin pelaajan edellisen kauden jääaikaa. Jos toteutunut jääaika olisi tiedetty etukäteen, virhe olisi ollut noin 6 pistettä. Kauden aikana roolit päivittyvät toteutuneen jääajan ja Liigan virallisten ottelukokoonpanojen mukaan.

Pelaajien pistetahtia ei korjata käsin. Ihmisen arvio vaikuttaa ennusteeseen kokoonpanojen ja poissaolotietojen kautta.

Miten pistetahti arvioidaan

Tahtimalli. Kun pelaajalla on tuoretta Liiga-historiaa, pistetahti ennustetaan tilastollisella regressiomallilla (Lasso). Malli on opetettu Liigan kausilla 2020–2026 noin 1 200 tapauksella, joissa pelaajan kauden tilastoista on ennustettu hänen seuraavan kautensa pistetahti. Tärkein syöte on pelaajan pistetahti kolmelta viimeisimmältä Liiga-kaudelta painotettuna niin, että tuorein kausi painaa eniten. Sitä tarkentavat pelaajan odotetut maalit (xG), ylivoimalla pelatun ajan osuus, ikä ja pelipaikka sekä pienellä painolla muutama muu tilasto. Malli valitsee muuttujansa itse: esimerkiksi laukaisuprosentti ja pelkkä pistemäärä eivät tuoneet lisätietoa pistetahdin rinnalla, joten niiden paino mallissa on nolla.

Tahtimallia käytetään, kun pelaajan kolmesta viimeisimmästä kaudesta vähintään kaksi on pelattu Liigassa ja tuorein Liiga-kausi on 2024–25 tai 2025–26. Jos samoihin kolmeen kauteen kuuluu myös muiden sarjojen kausia, tahtimallin tulos yhdistetään alla kuvattuun painotettuun keskiarvoon Liiga-kausien osuuden mukaisella painolla.

Painotettu keskiarvo. Muiden pelaajien, kuten yhden Liiga-kauden pelanneiden ja ulkomailta tulevien, pistetahti lasketaan painotettuna keskiarvona kolmelta viimeisimmältä kaudelta, joilla pelaaja on pelannut vähintään 10 ottelua. Tuorein kausi painaa eniten, Liiga-kaudet painavat enemmän kuin muiden sarjojen kaudet, ja täysi kausi painaa enemmän kuin lyhyt. Muiden sarjojen tilastot muunnetaan ensin Liiga-tasolle (ks. seuraava luku).

Pieni otos. Jos pelaaja on pelannut Liiga-kaudella alle 50 ottelua, kauden pistetahtia vedetään kohti pelipaikan keskitasoa sitä enemmän, mitä vähemmän otteluita on takana. Esimerkiksi 25 ottelun kaudella pelaajan oma tahti ja pelipaikan keskitaso painavat yhtä paljon.

Tasaantuminen. Poikkeuksellisen hyvän kauden jälkeen ennuste asettuu yleensä kauden tason alapuolelle ja heikon kauden jälkeen sen yläpuolelle. Syy on se, että ennuste perustuu useampaan kauteen ja että poikkeukselliset kaudet ovat aiemmin yleensä tasaantuneet seuraavana vuonna.

Ikä. Aiempien kausien perusteella pistetahti on keskimäärin noussut noin 25 ikävuoteen asti ja kääntynyt vähitellen laskuun 29 ikävuoden jälkeen. Malli huomioi tämän ikäkäyrän.

Liigan pistetason nousu. Liigassa tehdään nykyään enemmän pisteitä kuin muutama vuosi sitten: pelaajien keskimääräinen pistemäärä ottelua kohden oli kaudella 2025–26 noin yhdeksän prosenttia suurempi kuin kaudella 2020–21. Koska malli on opetettu usean kauden aineistolla, sen tulokset vastaavat näiden kausien keskimääräistä tasoa. Ennusteet korotetaan siksi kauden 2026–27 arvioituun pistetasoon, joka on johdettu kausien välisestä trendistä. Korotus on noin kahdeksan prosenttia, mutta enintään noin kolme pistettä pelaajaa kohden, jotta kärkipelaajien ennusteet eivät nouse suhteettomasti.

Nuoret lupaukset. Aiemmilla kausilla tilastohistoriaan perustuva ennuste on aliarvioinut nuoria pelaajia, joilla on NHL-varaus tai kokemusta alle 20-vuotiaiden MM-kisoista. Siksi kauden alussa enintään 23-vuotiaat pelaajat, joilla on jompikumpi näistä ja vähintään yksi Liiga-kausi takanaan, saavat ennusteeseensa lisän: hyökkääjät noin neljä ja puolustajat noin 2,5 pistettä kaudessa. Lisän suuruus on mitattu siitä, kuinka paljon tällaiset pelaajat ovat aiemmin ylittäneet ennusteensa.

Ei käyttökelpoista historiaa. Jos pelaajalla ei ole kausia Liigasta eikä sarjoista, joiden tilastot malli osaa muuntaa, ennuste perustuu Liigan keskimääräiseen pistetahtiin ja pelaajan rooliin. Tällaisen ennusteen epävarmuus on suuri, mikä näkyy leveänä ennustealueena.

Muiden sarjojen tilastot

Malli muuntaa 16 sarjan tilastot Liiga-tasolle. Mukana ovat muun muassa SHL, HockeyAllsvenskan, KHL, AHL, ECHL, NCAA, Mestis, Sveitsin, Saksan ja Tšekin pääsarjat, ICEHL sekä Suomen U20 SM-sarja. Muunnos tehdään erikseen hyökkääjille ja puolustajille.

Ensin sarjan tilastot muutetaan pistetahdiksi. SHL:stä, HockeyAllsvenskanista, Mestiksestä, Sveitsin pääsarjasta ja Saksan DEL:stä (kaudesta 2022–23 alkaen) käytetään pelaajien todellista jääaikaa. Muissa sarjoissa käytetään oletusjääaikaa: hyökkääjälle 17 ja puolustajalle 19 minuuttia ottelua kohden.

Muunnokset on johdettu pelaajista, jotka ovat siirtyneet kyseisestä sarjasta Liigaan seuraavaksi kaudeksi. Muunnoksen muoto on valittu sarjoittain sen perusteella, miten hyvin vaihtoehdot olisivat ennustaneet näitä siirtoja. Useimmissa sarjoissa muunnos on suora kerroin. Joissakin sarjoissa, esimerkiksi SHL:ssä, kärkipelaajien tahti siirtyy Liigaan suhteessa heikompana kuin keskitason pelaajien, ja muunnos huomioi tämän. Joistakin sarjoista, kuten Puolasta ja AlpsHL:stä, siirtoja Liigaan on niin vähän, että kerroin perustuu vähäiseen tai epäsuoraan aineistoon. U20 SM-sarjassa huomioidaan lisäksi pelaajan ikä: sama pistetahti ennustaa enemmän, jos pelaaja on saavuttanut sen nuorempana.

Kauden aikaiset päivitykset

Kauden alettua ennusteisiin tulee tietoa, jota ennen kautta ei ollut: toteutuneet pisteet, jääajat, kokoonpanot ja poissaolot. Pisteet, jääajat ja kokoonpanot luetaan Liigan virallisista ottelutilastoista. Ennusteet lasketaan uudelleen pelipäivien jälkeen sekä poissaolo- ja kokoonpanotietojen päivitysten yhteydessä. Sivun alalaidassa kerrotaan, milloin tiedot on päivitetty ja mihin päivään asti pelatut ottelut ovat mukana. Jos Liiga korjaa tilastomerkintöjä jälkikäteen, korjaukset päivittyvät myös ennusteisiin.

Toteuman paino. Kuluvan kauden toteumaa ja ennakkoarviota painotetaan pelaajan pelaamien otteluiden määrän mukaan. Peliaika vakiintuu muutamassa ottelussa, joten toteutunut jääaika saa nopeasti suuren painon. Pisteisiin liittyy enemmän sattumaa, joten toteutunut pistetahti saa painoa hitaammin:

Loput painosta tulee ennakkoarviosta. Painot on määritetty aiempien kausien otteluaineistolla, ei kuluvan kauden tuloksilla.

Pistetahdin ennakkoarvio on kauden alun ennusteen tahti. Jääajan ennakkoarvio riippuu siitä, pelaako pelaaja säännöllisesti eli onko hän pelannut vähintään 80 prosentissa joukkueensa otteluista siitä lähtien, kun hän tuli joukkueeseen (käynnissä oleva poissaolo ei muuta tätä). Säännöllisesti pelaavalla ennakkoarvio on sen ketjun tai puolustusparin oletusjääaika, jossa hän on Liigan virallisten ottelukokoonpanojen mukaan useimmiten pelannut. Muilla, kuten rotaatiopelaajilla ja kauden alusta asti poissa olleilla, ennakkoarviona käytetään kokoonpanoarviota tai arvioitua paluun jälkeistä roolia. Pelaajasivulla näkyy rooli peliaikana: ennen pelaajan ensimmäistä ottelua arvioitu peliaika, sen jälkeen toteutunut keskimääräinen peliaika.

Poissaolot. Kun poissaolon kesto on julkisesti tiedossa, esimerkiksi loukkaantumisen arvioitu kesto tai pelikielto, menetettävät ottelut vähennetään jäljellä olevista otteluista. Jos kauden aikana pelannut pelaaja jää pois kokoonpanosta eikä kestosta ole tietoa tai poissaolo jatkuu arvioitua pidempään, malli arvioi poissaolon jatkon sen perusteella, kuinka pitkään vastaavat poissaolot ovat aiemmilla kausilla kestäneet. Jos poissaolon on todettu johtuvan esimerkiksi valmentajan ratkaisusta tai lepovuorosta, pelaajan oletetaan pelaavan seuraavan ottelun. Kun pelaaja palaa kokoonpanoon, poissaolo päättyy ennusteessa, vaikka arvioitu kesto olisi ollut pidempi.

Pääluku. Kauden aikainen pääluku on tähän mennessä tehdyt pisteet sekä jäljellä olevien otteluiden ennuste, joka lasketaan päivitetystä pistetahdista, päivitetystä jääajasta ja niiden otteluiden määrästä, joihin pelaaja on käytettävissä. Pistetason korotus koskee vain kauden alun ennusteesta tulevaa osuutta, koska kuluvan kauden toteuma on jo kauden 2026–27 tasoa. Nuorten lupausten lisä pysyy mukana täysimääräisenä koko kauden: aiemmilla kausilla nämä pelaajat ovat kehittyneet kauden aikana, joten alkukauden toteuma ei vielä kerro sitä tasoa, jota lisä ennakoi. Jäljellä olevien otteluiden pisteet jaetaan maaleihin ja syöttöihin pelaajan aiempien kausien maaliosuuden mukaan; jo tehdyt maalit ja syötöt ovat mukana sellaisinaan.

Pelaajalista. Joukkueiden pelaajistomuutokset tarkistetaan viikoittain, ja uudet pelaajat lisätään malliin tarkistuksen jälkeen. Liigasopimuksella olevat juniorit, jotka eivät ole vielä pelanneet Liigassa, eivät ole listalla. Ensimmäisen Liiga-ottelunsa jälkeen pelaaja tulee listalle, ja hänen roolinsa päivittyy toteutuneen peliajan mukaan.

Ennustearkisto ja muutosten erittely. Ennustearkistossa voi selata kauden alun ennustetta ja ennustetta sellaisena kuin se oli kunkin pelipäivän päivityksen jälkeen. Arkiston uusin versio on sama kuin etusivulla. Etusivun Alusta- ja Edellisestä-sarakkeet kertovat, paljonko ennuste on muuttunut kauden alun ennusteesta ja arkiston edellisestä versiosta. Pelaajasivulla muutos kauden alun ennusteeseen jaetaan kolmeen osaan:

• Pelimäärä: käytettävissä olevien otteluiden määrän muutos, esimerkiksi poissaolojen vuoksi.
• Pistetuotto: pistetahdin eli peliminuuttia kohden tehtyjen pisteiden muutos.
• Rooli: peliajan muutos.

Pelimäärän ja roolin vaikutus lasketaan kauden alun pistetahdilla, joten pistetuotto kertoo, kuinka suuri osa muutoksesta johtuu pelaajan tahdin muuttumisesta. Jos pelaaja oli kauden alkaessa poissa esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi ja hänen paluunsa rooli oli tiedossa, vertailukohtana on kauden alun ennuste, jossa poissaolo ja paluun jälkeinen rooli on huomioitu. Alkuperäinen kauden alun ennuste säilyy Ennustearkistossa ennallaan.

Testaus. Päivitystapaa testattiin kausien 2022–2026 otteluaineistolla. Se ennusti loppukauden pisteitä noin 10 prosenttia tarkemmin kuin pelkkä kauden alun ennuste, ja ero kasvoi kauden edetessä.

Ennustealue

Ennusteen yhteydessä näytetään ennustealue. Se on noin 80 prosentin väli: kun mallilla on ennustettu menneitä kausia, noin neljä viidestä toteumasta on osunut vastaavan välin sisään, ja loput ovat jakautuneet suunnilleen tasan välin ylä- ja alapuolelle.

Alueen leveys perustuu mallin omiin virheisiin aiemmilla kausilla:

• Alue on leveämpi, kun ennuste perustuu muiden sarjojen tilastoihin tai pelaajasta on vähän vertailukelpoista dataa.
• Alue levenee ennusteen kasvaessa, mutta suhteessa ennusteeseen se kapenee: suurissa pistemäärissä vaihtelu on pisteinä suurempaa mutta prosentteina pienempää.
• Alue on epäsymmetrinen. Nuorilla pelaajilla se ulottuu pidemmälle ylös- kuin alaspäin, koska läpimurrot ovat heillä yleisempiä. Vanhimmilla pelaajilla se painottuu hieman alaspäin.

Kauden aikana alue kapenee, koska jäljellä on vähemmän otteluita ja pelaajan tahdista on enemmän näyttöä. Kauden aikainen alue koskee tilannetta, jossa pelaaja pelaa ne ottelut, joihin hän on käytettävissä, eikä sen alaraja voi olla pienempi kuin jo tehdyt pisteet. Myös kauden aikainen alue on testattu aiempien kausien aineistolla: noin 80 prosenttia toteumista osui välille kauden kaikissa vaiheissa.

Kuinka tarkka malli on

Mallia on testattu ennustamalla menneitä kausia. Testeissä ennustettavan kauden tuloksia ei käytetty tahtimallin opettamiseen. Tarkkuutta mitataan keskimääräisellä virheellä: ennustetta verrataan siihen pistemäärään, johon pelaaja olisi toteutuneella tahdillaan päätynyt, jos hän olisi pelannut kaikki ottelut. Näin poissaolojen vuoksi väliin jääneet ottelut eivät vaikuta tulokseen.

• Keskimääräinen virhe on ollut noin 7 pistettä pelaajaa kohden. Muiden sarjojen tilastoihin perustuvat ennusteet ovat olleet epätarkempia kuin Liiga-historiaan perustuvat.
• Kokonaisuutena ennusteet ovat olleet keskimäärin alle pisteen verran toteumaa pienempiä.
• Testeissä havaittuja ryhmäkohtaisia vinoumia, kuten nuorten pelaajien ja muista sarjoista tulevien aliarviointia sekä vanhempien pelaajien yliarviointia, on pienennetty ennen mallin jäädyttämistä.

Ennustamista rajoittaa se, että pelaajien pistetahdit vaihtelevat kaudesta toiseen paljon: edellinen kausi selittää noin puolet pelaajien välisistä eroista seuraavalla kaudella. Loppu johtuu esimerkiksi onnistumisprosenttien vaihtelusta, roolimuutoksista ja terveydestä.

Kauden aikainen pääluku olettaa, että pelaaja pelaa kaikki ottelut, joihin hän on käytettävissä. Aiemmilla kausilla vain noin 13 prosenttia pelaajista on pelannut kaikki jäljellä olevat ottelut, joten toteutunut pistemäärä jää keskimäärin muutaman pisteen pääluvun alle.

Mitä ennuste ei kerro

• Ennuste ei ennakoi tulevia loukkaantumisia, pelaajasiirtoja, ketjukavereiden vaihtumista tai valmentajan ratkaisuja. Kun niitä tapahtuu, ne näkyvät kauden aikaisissa päivityksissä.
• Ennuste koskee vain pisteitä. Se ei kerro pelaajan puolustuspelaamisesta tai muusta arvosta joukkueelle. Osa tällaisista asioista näkyy pelaajasivun edistyneissä tilastoissa, mutta niistä ei tehdä ennusteita.
• Jos pelaajan kaikki aiemmat kaudet ovat sarjoista, joita malli ei osaa muuntaa, ennuste perustuu Liigan keskitasoon. Jos pelaaja on välillä pelannut tällaisessa sarjassa, ennuste perustuu hänen muihin kausiinsa, jotka voivat olla useamman vuoden takaa.

Kausi 2026–27 esirekisteröitynä testinä

Aiemmat testit on tehty kausilla, joiden dataa on käytetty myös mallin kehittämiseen. Kausi 2026–27 on siksi mallin ensimmäinen aito ennustetesti: malli ja ennusteet lukittiin ennen kuin yhtään ottelua oli pelattu.

• Malli jäädytettiin 5.7.2026, eikä sen laskentatapaa tai parametreja ole muutettu sen jälkeen. Kokoonpanoja ja muita lähtötietoja päivitettiin kauden alkuun asti.
• Kauden alun ennuste tallennettiin 31.8.2026. Se näkyy Ennustearkistossa esirekisteröitynä ennusteena, eikä sitä muuteta.
• Arviointitapa ja hyväksymisrajat kirjattiin ennen kauden alkua. Arvioinnissa ovat mukana kauden alun ennusteen saaneet pelaajat, jotka pelaavat kaudella vähintään 10 ottelua.

Keskeiset hyväksymisrajat ovat:

• keskimääräinen virhe on enintään 8 pistettä (odotettu taso noin 7–7,5)
• ennuste on tarkempi kuin vertailuennuste, joka perustuu pelaajan edellisen kauden pisteisiin ottelua kohden
• 74–86 prosenttia toteumista osuu ennustealueelle
• ennusteet eivät ole keskimäärin yli kahta pistettä liian suuria tai liian pieniä

Kauden aikaisia päivityksiä ei käytetä tässä arvioinnissa. Päivitystapaa voidaan tarkentaa kauden aikana, mutta se ei muuta tallennettua kauden alun ennustetta. Tulokset julkaistaan runkosarjan päätyttyä.

Ennusteet: hybridimalli (tilastollinen pistetahtimalli × roolipohjainen peliaika), opetettu Liigan kausilla 2020–2026 ja jäädytetty 5.7.2026. Datalähteet: Liigan viralliset tilastot, sarjojen omat tilastosivut ja julkiset kansainväliset tilastopalvelut; kokoonpano- ja poissaolotiedot julkisista lähteistä. Kysymykset ja palaute: palautesivu.